Kaikolla oli juuri äsken alennusmyynti mutta mulla ei ole nyt varaa ostella. Olen hoitovapaalla, elän kotihoidontuella, lapsilisällä ja siivellä. (Alle 300 euroa kuussa, sillä ei paljon lainoja lyhennellä.) Se ei ehkä kuitenkaan haaveilemasta.

Rakkauteni Kaikoon alkoi eräänä iltana lokakuussa, kun aloin etsiä Musumelle asua Halloween kekkereihin. Sain päähäni, että halusin pukea tytön Bambiksi ja aloin googlailla. Hakusanalla “Bambi vauva” eteeni tulvahti sanomattoman kauniita kuvia, kaikissa sama kuosi. Ooooooo! Mikä tämä on? Mistä näitä saa? Se oli Copper Bambi..

Yritin metsästää eri verkkokaupoista Kaikon vaatteita, kaikki lopussa joka ikisestä paikasta. Varma keino saada himokas ostajaehdokas koukkuun. Onnistuin löytämään Bambi-kuosilla ainoastaan kuolalapun ja hiusdonitsin. Se oli ensimmäinen kerta, kun ostin Musumelle mitään vaatteisiin liittyvää uutena ja ensimmäinen kerta ikinä, kun ostin vaatteita netistä. Lopulta löysin Musumelle Blaan bambiasunkin, ihan Prismasta 😀 Tuo lokakuinen ilta jätti kuitenkin kaipuun sydämeeni.

Ennen kuin ostin Kaikon lastenvaatteita Musumelle, halusin testata kankaiden kestävyyttä ja laatua. Ostin siis niitä ensin itselleni! Puolen vuoden imetyksen jälkeen kroppa oli muuttunut ja oli otettava selvää, minkälaiset vaatteet minulle sopisivat. Huomasin, että Kaikon vaatteiden leukkaukset, värit, kankaat ja kuosit ovat juuri sopivan modernin naisellisia ja samalla mun vartalolle sopivia. On hämmentävää, miten paljon sopivat vaatteet nostavat mielialaa. Eivät ne kaksoisleukaa poistaneet eivätkä selkämakkaroita mutta tunsin itseni kauniimmaksi, kun vaatteet eivät olleet epämukavan kireitä. Pystyin luopumaan viimein liian pienistä vaatteista ja haikeudesta, jota tunsin, kun yritin ahtautua niihin.

Kaikon visuaalinen maailma on jotenkin uskomaton. Rakastan sitä, että mallit on kuvattu luonnossa. Rakastan kuvien valoa. Rakastan värien ja kuosien maanläheisyyttä, vaatteiden käytännöllisyyttä ja ajatusta siitä, että kaikki vaatteet ovat keskenään yhdisteltävissä. Musumen puolivuotiskuvaan tiesin heti, mitä puen päälleni; Dungarees-haalarit (täydelliset myös imetykseen!!)

Jostain syystä Kaiko Clothing on sellainen merkki, että sitä ei löydä kovin helpolla käytettynä tai ehkä mulla on käynyt vaan huono tuuri. Ihmiset, luopukaa Kaikoistanne minun hyväkseni!!! Yhden ainoan kerran olen löytänyt “live-kirpparilta” niitä käytettynä. Käytettyinä ostamieni vaatteiden kunto on ollut priimaa ja siksi olen luottavainen, että kankaat säilyvät hyvänä pesusta ja kulutuksesta huolimatta. Olen säästänyt kaikkien uusina ostamieni vaatteiden hintalaput. Ai miksi? Ajattelen toki jälleenmyyntiarvoa sitten joskus, mutta myös muistutan itseäni, että tämä vaate on arvokas, siitä täytyy pitää huolta. Vaikka olenkin ostanut suurimman osan alennusmyynnistä, haluan säilyttää hintalaput osittain itseäni syyllistääkseni. Sinä olet ostanut tämän kalliin vaatteen, käytä se loppuun ja arvosta sitä! Haluan myös uskoa, että edes hieman inhimillisempi osa (pikamuotiin verrattuna) vaatteen hinnasta menisi sinne minne kuuluukin (suunnittelijan lisäksi); kankaan ja materiaalin tuottajalle ja ompelijalle.

terveisin, Heini

Ei, tämä(kään) ei ole maksettu mainos.. 😀 Kaiko; voitte lähettää palkkioni shekin sijaan legginsseinä <3