Aistit / Leikkivinkit

DIY jumpparata

Tässä on meidän olkkarimme kaikessa kauneudessaan. No aina se ei ole ihan näin räjähtänyt mutta viime lauantaina oli. Teimme Musumelle jumpparadan aika rennolla otteella. Tämä rata sopii sovellettuna taaperolle, vielä paremmin leikki-ikäiselle.

Ihailen suunnattomasti bobles-kalusteita, joista saa lapselle aivan ihania jumpparatoja. Koska olen hoitovapaalla, minulla ei ole kuitenkaan niitä varaa ostaa meille kotiin. Yllättävän paljon kuitenkin löytyy kotoa jo valmiiksi aikuisten jumppavälineitä, joita hyödynsin tässä temppuradassa.

Joogablokkien päältä hypätään/astutaan isoon hulavanteeseen (molemmat ostettu aikoinaan Stadiumista). Köyden avulla kiivetään ylös “liukumäkeä” (Ikean jumppapatja, hyppynaru Tigeristä).

Liukumäen päällä odottaa pilatespallo, joka vieritetään alas. Tämä on ainakin Musumen suosikkijuttu.

Sohvalla odottavat pienet pallot, jotka on tarkoitus kerätä koriin. Osa palloista on virkattu itse, osa ns. terapiapalloja. Painava sininen “ballos”-pallo ostettu Sirkulta, keltainen Allomaari. Palloja saa tunnustella ja jujuna ovat erilaiset aistikokemukset käsille.

Sitten seuraa ainoa juttu, joka on “oikea terapiaväline” ja lapsille tarkoitettu eli vilkkuvaan hulavanteeseen pujotettu tarkkuusheittopiste. Tämäkin ostettu joskus Sirkulta, hulavanne Prismasta. Tarrapallot tarttuvat kankaaseen todella helposti ja palkintona on osuman lisäksi se, että hulavanne alkaa vilkkumaan! Nerokasta, vaikka itse sanonkin!

Tunnelin jälkeen odottaa tuttu pehmolelu ja sen jälkeen tasapainoilut pilatestyynyllä ja joogabolsterilla. Lasta on hyvä kannustaa staattisen tasapainon pitoon edes lyhyitä aikoja kerrallaan eli kannustetaan pysähtymään (iän mukaan yhdellä tai kahdella jalalla).

Hernepussit on ommeltu itse IKEAn tilkkukankaista. Tässä niitä on käytetty askelkivinä, mutta hernepusseja voisi käyttää monipuolisesti tarkkuusheittämiseen tai tasapainoilussa pään päällä. Joogamatto on hyvä alusta, sillä se ei luista toisin kuin parkettilattia. Toimintaterapiassa on sellainen sanonta, että patjoja ja varapehmusteita ei voi olla liikaa.

Musume nauttii köllöttelystä jumppapallon päällä ja se sopii hyvin rauhoittamishetkeksi, sillähän ei tietenkään pysy pallon päällä ilman aikuista. Jos kierrokset nousevat todella paljon, lapsen voi myös kääriä peittoon, antaa hänen huilia säkkituolilla tai pehmeällä alustalla. Lepo ja lapsen tietoinen rauhoittaminen on myös tärkeää tällaisen vireystilaa nostavan leikin jälkeen.

Tämän temppuradan tarkoituksena ei ollut pelkästään kehittää lapsen karkeamotoriikkaa, vaan puhtaasti viihdyttää ja kannustaa lasta tutkimaan erilaisia välineitä. En ole itse niin turhan tarkka siitä, liikkuuko lapsi radan muodostelmassa vai tutkiiko vapaammin leluja. (Erityisopettaja ystäväni voisi olla tästä eri mieltä). Tarkoitan tällä sitä, että minulle ei ole niinkään väliä, “suorittaako” taaperoni radan oikeassa järjestyksessä tai käyttää välineitä ns. “oikein”. 4-vuotiaalta tälläistä voisi jo alkaa vaatiakin. Jos taapero ei halua mennä vaikkapa tunnelista, kannustan häntä siihen, autan tarvittaessa (en pakota) ja vaikkapa otan viltin pois, jotta tunneli ei olisi niin jännittävä. Jos hyppy ei suju, ajattelen, että hän ei ole vielä valmis siihen.

Muistutan vielä turvallisuusasioista. On aikuisen vastuulla, että jumpparata on ikätasoinen ja turvallinen. Lapsi voi tarvita fyysistä apua ja sanallista ohjeistamista. Aikuisten jumppavälineitä ei normaalisti suositella lapsille, joten oman harkinnan mukaan ja valvottuna niitä käyttäisin pienten kanssa. Paljaat varpaat ovat parhaat tässäkin lajissa.

Terveisin, Heini

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lukutarinoita

syyskuu 8, 2020