Vauvaleikit

Leikit vauvan kanssa 3kk

Kolmas kuukausi.. Jotenkin muistan, että se oli rankka. Muistan hytkyttelyn jumppapallolla, odotuksen, että mies tulisi töistä kotiin.. Ja sitten kolmen kuukauden jälkeen KAIKKI helpotti.

Keskivartalon hallinta oli kehittynyt huomattavasti. Ensimmäisiä kertoja Musume kääntyi ympäri selältään mahalleen. Tämä on vauvalle merkittävä taito, sillä hän saa aikamoisen määrän itsemääräämisoikeutta; voin kääntyä silloin kuin tahdon.

Suosittelen nyt tarjoamaan vauvalle kevyitä leluja, joihin hän voi tarttua käsillä. Pelkkä helistimen heiluttelu ei meillä enää riittänyt, vauva tahtoo nyt itsekin kokea ja hänestä tulee aktiivisempi. Tässä vaiheessa on tärkeää innostaa vauvaa käyttämään kehon keskilinjaa. Lelun voi asettaa niin, että lapsen kädet hakeutuvat automaattisesti keskelle. Edelleen ne rapisevat kirjat olivat meillä kaikkein tärkein lelu. Aloimme myös entistä enemmän lukemaan vauvan kanssa yhdessä kuvia katsellen, musume oli sitä tyyppiä, joka tykkäsi jo pienenä katsella kuvia. Taisinpa hakea jo ensimmäiset kirjat kirjastosta, innokas kun olin..

Jos et keksi mitään tekemistä ja vatsalihasten erkauma ei vaivaa, niin suosittelen lentokoneleikkiä. Siinä aikuinen asettuu selälleen polvet koukussa, jalat 90 asteen kulmassa. Vauva saa kölliä vatsallaan säärien päällä, kasvot itseesi päin. Pidä kiinni lapsen käsistä/olkapäistä ja keinuttelu sääriä ylös ja alas tai kevyesti sivulta sivulle. Jos neuvolasta on huomautettu vauvan niskan kannattelusta, suosittelen juuri tämäntyyppisiä leikkejä ja myös mahan päällä köllöttely riittää, jos oma keskivartalonhallinta ei riitä. Katsekontakti on tärkeää vauvan motivoimisessa. Vatsallaan makaaminen on tärkeää, sillä lapsi tarvitsee vahvan selän ja käsivarret oppiakseen ryömimään ja konttaamaan. Lue lisää masuttelusta..

Tasan 3kk iässä aloimme käymään vauvajumpassa, jossa leikittiin vauvan kanssa ja äidit jumppasivat mm. vauvaa painona hyödyntäen. Välillä mulle tuli siellä sellainen höntti olo. Mutta vain ekalla kerralla, kun en tiennyt, mitä odottaa. Onneksi meidän ryhmässä oli aivan ihania äitejä, joiden kanssa sai olla oma itsensä. Relasin. Aloin hassutella enemmän vauvan kanssa, miettimättä, mitä muut ajattelevat. Kun keskivartalon hallinta (pikkuhiljaa) alkoi palautumaan, aloin nauttia myös itse jumpasta enemmän. Kokeilimme jumpassa mm. leikkivarjoa siten, että vauvat makoilivat lattialla ja ihmettelivät värejä. Kotona vauvan voi laittaa makoilemaan lattialle ja heilutella vaikka silkkihuivia, kokeilimme myös lakanan ja harson kanssa tuulettelua 😀 Jumppa toteutui ihanassa tatamisalissa, joka mahdollisti vauvojen liikkumisen luontevasti. Sitä tatamia tuli myöhemmin ikävä, toivottavasti pääsemme ensi syksynä vastaavaan taaperojumppaan.

terveisin, Heini

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lelujen säilytys: leikkihuone

6 toukokuun, 2020