Yleistä

Ajatuksia iltapäivähoidosta

Jos olit synnärillä vuonna 2019, aloittaa sinunkin lapseni erittäin todennäköisesti koulun. Mutta mitä se tarkoittaa? Miten pitkiä koulupäivät ovat? Mitä sen jälkeen? Olisiko mahdollista hakea iltapäiväkerhoon?

Musta ilta- ja aamupäivähoito on tärkeä asia mutta edelleen ajattelen että toiminnassa on kehitettävää. Alueelliset erot ovat isoja ja joissain paikkakunnilla paikat ovat kiven alla. Jos tukiverkostoa ei ole, 6-7v on pieni olemaan kotona (ruudun varassa?) pitkiä aikoja. Vuorotyötä tekevät ovat usein uusien aikatauluhaasteiden edessä, iltapäivähoito kun päättyy usein klo 16. Välipala kuuluu useimmiten palveluun.

Erityisten lasten vanhemmat joutuvat tasapainottelemaan pidemmän päivän kuormituksen kanssa ja huolien lapsen erityisten tarpeiden täyttämisen kanssa. Mun unelma olisi ns. kuntouttava iltapäivähoito (toteutan tämän jos voitan lotossa). Että ne tarvitsevien lasten terapiat, harrastusmahdollisuudet ja tuettu läksyjen teko mahdollistuisi edes osan viikosta heti koulupäivän jälkeen. Mun haaveissa ip-kerhossa olisi terapia-allas ja pieni sali. Erilaisia nollaus ja rentoutusvaihtoehtoja olisi reilusti.

Miten paljon iltapäivähoito voikaan tukea perheitä ja pientä koululaista! Valitettavasti tiedän myös tapauksia, joissa kuormitus koulupäivästä muuttuu isoksi ja samaan aikaan käytöshäiriöt lisääntyvät ip:ssä. Eri ikäiset ovat usein samassa ryhmässä, jolloin konflikteja voi tulla herkemmin. Iltapäivähoito on eri yksiköissä järjestetty eri ammattilaisten taholta mikä tarkoittaa sitä, että koulutustausta voi vaihdella. Erityislasten iltapäivähoitoa on valitettavasti supistettu monella paikkakunnalla, minkä koen todella epäreiluksi.

Tulevaisuus näyttää, minkälainen meidän iltapäivähoitomme tulee olemaan. Tarve on ainakin näillä näkymin pieni miehen ollessa etätöissä. Haimme paikkaa kuitenkin max. 10pvä/kk sopimuksella osittain sosiaalisin perustein. Iltapäivähoito järjestetään työpaikkani vieressä seurakunnan yksikössä. Sattumalta emme kuulu kirkkoon mutta en usko tämän olevan ongelma, lapseni saavat tutustua kyllä uskontoihin.

Olen itse ollut iltapäiväkerhossa ekaluokalla ja tokaluokalla äiti oli työttömänä, joten kävin enää tiistaisin, koska silloin oli kokkikerho! Iltapäiväkerhosta on itselläni monenlaisia muistoja, hyviä ja huonoja. Katsotaan mitä Mimmi tykkää!

Terkuin Heini

P.s. Kuvat Mimmin ja mun omalta retkeltä joulukuussa Pähkinänsärkijä-balettiin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Vanhemmuuden iloja

tammikuu 21, 2026