Odotus / Vain äitylijutut / Vauvajuttuja

Kesäkuisen keskiraskaus

Toinen kolmannes rv 13-27

Kirjoitettu toukokuussa 2019

Joulunakin olin vielä hieman kalpeana menossa mukana. Jostain syystä olin tosi herkillä ja varovainen ruokien kanssa, olisi ihan hirveesti tehnyt mieli lohta mutta en uskaltanut sitä syödä. Suklaa ei maistunut. Uutena vuotena kippistelimme Muumi-skumpalla ilotulitusta katsoen.

Oli ihanaa, kun olo alkoi normalisoitua ja vuoden vaihteessa palasin varovaisesti liikuntaharrastuksiin, ensin iyengar-joogaan joulukuussa ja sitten vesijumppaan ja pilatekseen. En pystynyt jatkamaan enää joulun jälkeen esimerkiksi joogaa muutamia kotiharjoitteita lukuunottamatta mutta vesijumppa, vesijuoksu ja pilates olivat ihan huippuja. VINKKI; vesijuoksua voi tehdä senkin jälkeen, kun vyö ei enää mene ruhon ympäri, silloin käyttöön lasten LÖTKÖPÖTKÖ pitkittäin siten, että se tulee jalkojen välistä. Toimii! Uinti oli muutenkin ihanaa, koska oli ihanan painoton olo. Ystäväni kertoi, että uinti oli hänelle ainoa liikuntamuoto, joka kävi mutta sitten närästys oli liian suuri, ettei pystynyt enää olemaan vaakatasossa, silloin kannattaa kokeilla vesijuoksua!

Kävin myös äitiysfysioterapeutti Riikalla, jolta sain oman jumppaohjelman. Mua oli peloteltu siitä, että selkä menee raskausaikana helposti jumiin, joten minähän jumppasin selkää kuin viimeistä päivää! Koska paikkakunnalla ei ole erikseen äitiysliikuntatunteja (en ainakaan löytänyt lukuisista etsinnöistä huolimatta) pilates-ohjaaja Irja teki mulle yksityistunnilla oman ohjelman, jotta pystyin osallistumaan normaalitunnille vaivatta. Ihan parhaita juttuja mulle noi molemmat! Vähän kaduttaa, etten käynyt uudestaan fyssarilla mutta töistä sain hyviä vinkkejä työkavereilta (pakko peukuttaa fyssareita!) vaivaan kuin vaivaan!! Kiitos niistä! Kaiken kaikkiaan voin kuitenkin erittäin hyvin koko keskiraskauden ja jaksoin töissäkin paremmin (tosin minulla oli harjoittelija muistaakseni 8 viikon ajan, mikä auttoi todella paljon fyysisissä nostoissa, isoimpien terapiavälineiden roudaamisessa sekä haastavimpien lasten kanssa).

Upeinta liikunnassa raskauden aikana oli, että ensimmäistä kertaa muistan, että liikuin oikeasti itseäni ja sikiötä varten, enkä laihtuakseni. Se oli vapauttavaa!!! Ajattelin aina liikkuessa hengitystä ja sitä, että nyt Taco saa ekstrapaljon happea. Oli kaunista, kun Taco alkoi liikkua ja joskus muljusi vaikkapa uidessa.

Keskiraskaudessa eli toisella kolmanneksella kävimme toisessa ultrassa tammikuussa. Sen jälkeen saimme hakea äitiyspakkauksen, jota tutkimme T:n kanssa. T luuli vauvan kypärämyssyä jonkinlaiseksi munasuojaksi ja ihmetteli liivinsuojia. Suosikkini äitiyspakkauksesta oli mm. makuupussi! Oli mukavaa valmistautua vauvan tuloon yhdessä, vaikka meillä olikin hieman eri keinot; T. on lukenut kaiken mahdollisen vauvan hoidosta ja myös raskauden vaiheista mulle ääneen joka viikko (=ns. vauvauutiset) ja minähän olen valmistautunut enemmän kirppareita kierrellen ja erilaisin hankinnoin. Esimerkiksi pikkuhuoneen sisustamisessa vauvaa varten sain (=otin) vapaat kädet.

Tähän väliin kommentti noista ‘isyyskirjoista’, joita mieheni luki monta erilaista. Koen, että ne ovat ihan erilaisia kuin vastaavat äideille suunnatut kirjat ja oppaat. Ensinnäkin, ne ovat usein humoristisia, rentoja, hauskoja mutta samalla jotenkin ‘voimaannuttavia’. Niissä valmennetaan tulevia isiä asenteella KYLLÄ, SINÄ PYSTYT SIIHEN, kun taas uusille äideille suunnatut teokset ovat aina jollain tavalla hieman syyllistäviä, varoittelevia tai jotenkin fundamentalistisia. Miehen suosikkeja olivat mm. kirjat Vauva -omistajan opas sekä Jari Sinkkosen Isäksi ensi kertaa, jossa oli paljon tutkimuksiin perustuvaa tietoa.

Olen luonteeltani ennakoija ja tein vauvalle hankintoja koko raskauden ajan. Kaikki hankinnat olen saanut käytettynä (tosiaan yhtä lukuunottamatta) ja kun kirpparihamstereita on perheessä useampi, olen saanut just ne tuotteet, jotka olen halunnut. En koe, että olisin joutunut tinkimään mistään, sillä hankintoja on tehnyt pitkin vuotta vähitellen. Siskoni on erikoistunut vauvan vaatteisiin ja Mummi on löytänyt kirpparilta mm. toivomani Baby Björnin sitterin ja Stokken Tripp Trapin meille mieluisissa väreissä. Tacon huoneesta tuli aika hempeä, jopa romanttinen, vaikka värit ovatkin erittäin neutraalit. Neliöitähän on tosiaan pikkuhuoneessa vain ehkä 4-5 mutta en usko, että vauva tarvitsee alussa yhtään sen enempää!

Nokkelimmat ehkä huomasivatkin, että sairaalakassi pakattiin ja purettiin moneen kertaa kevään aikana ja se odotti valmiina viikosta 28 eteenpäin. Siitä lisää myöhemmin..

Parvekkeella olevat vaunut ovat herättäneet ihastusta ja kummaksuvia katseita. Vaunut on hankittu mulle aikoinaan vuonna -91 (kuulemma mun Mummin sponssaamana) ja ovat siis keinonahkaiset Emmaljungat. Renkaat ovat isot ja jousitus ihan sikahyvä. Äitini puolelta suvun serkut ovatkin sitten kaikki (kaksosia lukuunottamatta) nukkuneet näissä vaunuissa. Äiti teki uuden patjan, ruostepilkkuja on hangattu pois ja keinonahka puhdistettu. T. ei ole näistä parvevaunuiksi suunnitelluista retrovaunuista innostunut, sitä varten meillä onkin Britaxin Smile II:set ulkoiluja varten (=ainoa asia, joka hankittu vauvalle uutena, koska oli vaan niin hyvä tarjous!!)

terveisin Heini

HUOM! NÄMÄ TEKSTIT OLEN KIRJOITTANUT TOUKOKUUSSA 2019 EDELLISESSÄ BLOGISSANI ja ovat osa raskausmuistelosarjaa! Tästä johtuen niissä saattaa hassuja sanamuotoja ja aikamuotoja, asiavirheitä tai hormoonihuuruja!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Joulukuulumisia 2020

joulukuu 28, 2020

Kiitos sinulle!

joulukuu 31, 2020