Yleistä

Viiden vaatteen vuosi

Olin viime vuoden alussa ostolakossa, joka onnistui ensin hyvin, sitten surkeasti. Tarkoituksena oli ostamatta yhtään mitään puoleen vuoteen. Ensimmäiset neljä kuukautta sujuikin ihan kivasti, sitten tuli Lapsimessut ja homma jotenkin kosahti siihen paikkaan. Päätin kuitenkin, että vietän viiden vaatteen vuotta, joka oli uusi haaste Juliaihminen blogista. Tarkoituksena on, että henkilö ostaa korkeintaan viisi vaatetta uutena. Osa on lähtenyt mukaan haasteeseen huomioiden myös kaikki asusteet, alusvaatteet, kengät, kirppariostokset sekä itse tehdyt vaatteet. Koen, että viime vuosi oli haasteen suhteen mulle vähän hakemista. Ostin nimittäin viisi vaatetta mutta en ollut tajunnut, että tarvitsen uuden kuoritakin.. eli viiden vaatteen vuosi onnistui sisävaatteiden osalta mutta ei kokonaisuudessaan.

Ja sitten kaikki jumppahousuni repesivät yhtä aikaa haaroista. Ompelin ne yhteen, mutta kangas oli jo niin haurasta, että seuraavan tanssitunnin jälkeen housut palasivat ompelukasaan.

Jos lähdet mukaan vastaamaan haasteeseen maapallon tai oman vaatekaapin tai minkä tahansa syyn takia, kannattaa siis huomioida, että säännöt kannattaa tehdä itselleen selkeiksi. Itse ainakin huomasin, että yritin kaikin voimin venyttää sääntöjä. Pari kertaa jopa oikeasti menin reikäisissä housuissa tanssitunnille mutta oma mieleni ei valitettavasti kestänyt splitissä olemista pikkarit vilkkuen. Ratkesin siis ostamaan Black Fridayna Alon KAHDET jumppahousut eli tein pahimman mahdollisen ratkeamisen maailman pahimpana kulutuspäivänä. (Puolustuksekseni sanon vielä, että mun edelliset Alon joogahousut on kestäneet priimakunnossa vuodesta 2016 asti kovalla käytöllä mutta ovat valitettavasti tällä hetkellä mulle vähän liian pienet).

Ja sitten kävi vielä yksi juttu, jota en ollut ottanut huomioon. Koska en tee juurikaan vaateyhteistöitä, en ollut ottanut huomioon, että voisin SAADA vaatteen jostain. No, olin Hujauksen mallina ja sain vuoden aikana kaksi vaatetta, joista toisen laskin kokonaissaldoon mutta toista en. Jatkossa pitää hieman ennakoida tämän tyyppiset tilanteet mutta mielestäni lahjaksi saatuja vaatteita en listaan laittaisi, ellen ole itse niitä spesifisti toivonut.

Toinen haastava tilanne on ns. sosiaaliset tilanteet, joissa joudutte sanotaan nyt vaikka polttareissa hankkimaan “tiimipaidat”. Tämä tilanne kävi minulle, kun tanssiryhmä tilasi tiimipaidat ja minä jotenkin täysin ajattelematta ilmoitin kokoni. En jotenkin ajatellut, että tämä laskettaisiin vaatesaldoon mutta kyllähän se lasketaan! Collegepaita ei siis ollut mitenkään suunnitellulla listalla ja vaikka tämän tyyppistä vaatetta minulla ei ollut, olisin aivan helposti pärjännyt ilmankin. Viiden vaatteen vuosi paisui siis KYMMENEN vaatteen vuodeksi.

Keskitin hankinnat merkeille, joita halusin tukea: Kaiko, Hujaus sekä Alpa, niin ja sitten vielä ne edellä mainitut hairahdukset eli random-college, Alon jumppahousut ja se kuoritakki. Mainittakoon, että lasten vaatteissa ostin uusina vaatteita myös samalla idealla: Ellemil, Kaiko, Sohvilan loppuunmyynti, Himan loppuunmyynti ja Minicoo. Miehelle ostin pellavakauluspaidan ja Globehopen vaatteita.

No, tänä vuonna lähdin haasteeseen uudestaan mukaan, koska MIKSI EI? Mulle tämä haaste on tuonut selkeyttä hankintoihin mutta myös selkeän suunnitelmallisuuden, rahan säästämisen ja mietin tarkkaan, mille yrityksille haluan rahani antaa. Tähän vuoteen mulla olikin siis jo valmiina lista ja maksimisummat, joita voin hankintoihin käyttää. Huomaan paremmin tarpeen ja himon eron. Esimerkiksi nyt kun oli neulekausi himoitsin aivan tolkuttomasti neuletta. Kaikenlisäksi himoitsin neuletta, jollainen minulla jo oli! Mulla ei siis todellakaan ollut tarvetta toiselle neuleelle mutta edes tämän tiedostaminen ei vähentänyt halua ja himoa ostaa toinen samanlainen neule.

Toinen hyvä puoli, minkä haaste on tuonut mun elämään on vaatehuolto, vaatteen ja sen tuotannon arvostus sekä kiinnostus vaatteiden korjaaminen eri lailla kuin ennen. Tuolla ekassa kuvassa on mun eka sukka, jonka olen ihan itse parsinut ehjäksi! Kyllä, en ole koskaan ennen parsinut ja nyt sekin on alkanut kiinnostaa. Ostin viime kesänä ton kirjan, Korjaa Kauniiksi, jossa on monipuolisia ohjeita erilaisiin korjaustöihin alkaen jopa sukkahousujen korjaamisesta lähtien. Siitä siis opettelin ton sukan parsimisen ja nyt mulla on jo melkoinen korjauspino odottamassa sopivaa hetkeä, että ehdin kaivaa ompelukoneen esille. Olen myös kiinnostunut vaatteiden värjäämisestä itse. Saisinko haluamani sävyn vaatteisiin, jotka ovat vaikkapa kellastuneet tai väri ei tunnu omalta? Raportoin, jos tulokset onnistuvat 🙂

Mutta siis tämän vuoden vaatehankintoihin! Niitä on nimittäin tullut jo aika monta ja ajattelin esitellä ne teille. Ja hei, jätin tarkoituksella teille meidän makkarin sotkut ihasteltavaksi, olkaat hyvät!

Kuvassa näkyy kaksi ekaa hankintaa, eli Alpan alpakka-pellavatoppi sekä Hujauksen Hulmu-hame. Listallani oli siis “paita, jota voi käyttää villatakkien kanssa” ja tää väri hurmasi mut heti. Hujauksen hameita olen katsellut jo vuosia, joten kun tää oli alessa ja listallani luki “kesähuitula”, tiesin, että se on tämä. Samasta kuosista mulla on myös mekko, joten tää kuosi on ollut mulle rakas jo viime vuonna. Kangas on ympäristölle ystävällistä lyocellia.

Kolmas vaatehankinta onkin hieman erikoinen. Nimittäin minulla on jo toiset tällaiset samanlaiset Hujauksen Bravo-housut! KYLLÄ! Kahdet samanlaiset housut, mitä järkeä? Tässä hankinnassa oli omasta mielestäni paljonkin järkeä ja olen aiemminkin ostanut esim. kahdet samanlaiset farkut, kun olen löytänyt hyvän mallin. Olin viime vuonna keväällä mallina näistä samoista housuista ja ihastuin niihin silloin kovasti. Aina, kun nämä ovat puhtaana, valitsen ne heti jalkaani. Joten, nyt mulla on toiset ja näitä ehkä hieman säästelen parempiin tilaisuuksiin.

Ja viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä, mun ikioma MERINOVILLAHAALARI, eli siis hetkinen, täsmälleen samanlainen, mitä olen teille hehkuttanut jo vuodesta 2020 lapsillani! Kyllä, tää on Johanna K. designin merinohaalari, joka on tehty mulle mun toiveiden mukaan yksivärisenä ja luonnonvalkoisena. Käsittämättömän hieno, käytännöllinen, lämmin ja en malta odottaa, että pääse hiihtämään tää päällä, sitten, kun joskus olemme terveitä.

(Kuvassa tietysti myös lapseni, joka on kuumeessa ja äänikirja oli juuri loppunut).

Mille olen sitten säästänyt viimeisen paikan listalla? Mulla on mielessä tietynlaiset kevättennarit, joiden pitää kuitenkin olla täydelliset ennen kuin heidät kelpuutan listalleni. Jos sellaiset sattuisivat tulemaan kohdalle, ostaisin ne epäröimättä ja olen pohtinut, että kengät eivät kuuluisi tämän vuoden listalle, koska jalkaterveys ja hyvät rintaliivit ovat asioita, joista en halua tinkiä. Mutta siis monia hyviä vaihtoehtoja on:

• Alpan retkeilyneule on himottanut mua jo kauan. Valitettavasti tää merinovillahaalari todennäköisesti syrjäytti sen hankinnan paikan tältä vuodelta. Alpakan villa on kuitenkin materiaali, joka mua suuresti kiehtoo ja koen, että on ominaisuuksiltaan juuri oikea materiaali mun tarpeisiin. Toinen pakkohankinta saattaa olla edessä, nimittäin vaelluskengät mutta katsotaan sitä sitten syksymmällä..
• Fiftari/kellohelmahame häihin – Olen suuri vintage-vaatteiden ystävä mutta myös valitettavasti suuri kooltani. Ihailen kovasti täyskellohelmaisia mekkoja ja hameita mutta sellaista on todella vaikeaa löytää. Katsotaan, jos “se oikea” tulisi kohdalle. Jokatapauksessa meillä on siis häät tulossa toukokuussa ja kun sovitin juhlavaatteitani, se olivat auttamatta rintojen kohdalta liian pienet. Juhlapukeutumista joudun siis miettimään tarkkaan, käykö jokin vanhoista vaatteista kaksiosaisena juhlavasti stailattuna? Tämä hankinta ei ole siis todellakaan pakollinen.
• Klassinen pitkä kauluspaita tai takkimekko on listallani. Olen katsellut Gauharin pitkää valkoista kauluspaitaa mutta sen sävy saattaa olla minulle liian valkoinen(?) ja koko M/L mietityttää, kenties kuitenkin minulle liian pieni? Toinen vaihtoehto olisi teettää sellainen Linen Girlsillä mittojen mukaan mutta siellä tilauksen saaminen läpi tuntuu olevan aikamoista tuuripeliä.
• Viimeisimpänä on vaate, johon todella haluaisin viimeisen vaatehankintapaikkani käyttää mutta jonka löytymistä pidän vähiten todennäköisenä on farkkuhaalari tai muu Dungaree-tyylinen haalari. Haluaisin sellaisen tosi, tosi paljon mutta mistä ihmeestä löydän sellaisen koossa XL?

Tässä siis julistus universumille, minulla olisi tällainen vaatimaton toive löytää niin täydellinen vaate, että se olisi ostamisen arvoinen. Ja siis tietenkään jos sopivaa ei löydy, voin aina jättää hankinnan tekemisen tuleville vuosille. En aio tänäkään vuonna ruoskia itseäni, mikäli 5 vaatteen lista jostain syystä ylittyisi. Kunhan teen hankinnat harkiten ja miettien oikeita tarpeitani, materiaaleja sekä vähäsen muistaen myös maapalloa niin sillä mennään.

Jäikö viiden vaatteen vuodesta jotakin kysyttävää?

terkuin Heini